Haaste

Milla (http://forallthesetimeskid.blogspot.fi) haastoi mut jo jokin aika sitten, ja nyt vihdoin saan toteutettua tämän haasteen

Ohjeet:

Ohjeet:
Tämän pienen palkinnon tarkoitus on löytää uusia blogeja ja auttaa huomaamaan heitä, jolla on alle 200 lukijaa.
1. Jokaisen haastetun pitää kertoa 11 asiaa itsestään.
2. Pitää vastata myös haastajan 11 kysymykseen.
3. Haastetun pitää keksiä 11 kysymystä uusille haastetuille.
4. Heidän pitää valita 11 bloggaaja, jolla on alle 200 lukijaa.
5. Sinun pitää kertoa kenet olet haastanut.
6. Ei takaisin haastamista. 

11 asiaa 

1. Mun mielestä on hauskaa hypätä vaan johonkin metroon, bussiin tai ratikkaan ja matkustaa vaan johonkin uuteen ja tuntemattomaan.  

2. Jos mä voisin rakennuttaa täydellisen asunnon itselleni siinä pitäis olla kylpyamme ja ikkunalautaistuin (en tiedä mikä sen nimi on oikeasti, mutta tässä kuva: https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEis3WHy8t7Dr1Q9qqxHSCPYLJA-TCPjJiRiRiHq6vMM8QTfRd9frfxN19WvTnPZKjjbtIEHhDFfAfSWA5w86q-9xcotPj4UVZWl4ujDPhj2bIJGwa6jwVmDcchdsHrqxLcduQE55Vry2uH-/s1600/1.jpg). Lisäksi haluaisin että se asunto olis kerrostalossa, ja siellä olis värikkäät seinät ja kivan värinen jääkaappi (esim. pinkki tai kirkkaan keltanen olis aika kiva)

3. Haluaisin lopettaa lihan syömisen, mutta toisen perheen kanssa asuessa se ei ole oikein mahdollista. Niimpä olen päättänyt että syön täällä ihan normaalisti, mutta kun palaan Suomeen alan taas tehdä kasvisruokaa.

4. Mun mielestä Scandinavian Music Groupin Missä olet Laila?- levy on yks parhaista levyistä joita oon koskaan kuunnellut. Vaikka oon kuunnellut ne kaikki kappaleet läpi ihan super monta kertaa, edelleenkin löydän niistä kaikkia uusia juttuja kun kuuntelen niitä.

5. Tykkään katsoa jalkapalloa, mutta en edelleenkään tajua että mikä on paitsio. Muutenkin en oo kauheesti kärryillä kaikista säännöistä, mutta sitä on silti kiinnostavaa seurata. Oon myös hyvä asettumaan pelissä kun pelissä jomman kumman joukkueen puolelle, vaikka en tietäiskään kummastakaan joukkueesta mitään.

6. Oon käynyt Saksassa (Heidelbergissä, Bremenissä ja muutamissa pienemmissä kaupungeissa), Pariisissa, Italiassa (Torinossa ja Milanossa), Tukholmassa, Bratislavassa ja pikaisesti Kööpenhaminassa. Tykkään tosi paljon Euroopasta, ja haluaisinkin käydä vielä monissa muissakin Euroopan maissa.

7. Mun lempiaine lukiossa oli historia. Ikävöin vieläkin historian tunteja. Mulla oli todella hyvä opettaja melkein kaikilla kursseilla, ja sen opettajan tunnit oli erityisen kiinnostavia.

8. Kaikista kaunein paikka Wienissä on Schönbrunn kesällä. Se paikka lähentelee jo melkein täydellisyyttä.

9. Tänne on tullut kevät ja se tekee mut todella iloiseksi. Tosin en ole ihan varma tämän(kään) kevään kestävyydestä.

10. Kaikista kaunein kieli on musta ranska, ja haaveilenkin että osaisin joskus puhua sitä edes vähän. Ois myös ihanaa viipyä Pariisissa vähän pidempään, ja syödä patonkia ja kakkua.

11. Mä rakastan kaikkia ihania hömppäleffoja ja -sarjoja kuten Mean Girlsiä ja Gleetä. 


Millan kysymykset:

1. Mikä on paras kirja, jonka olet koskaan lukenut ja miksi? 
Kamalan vaikea kysymys. Ehkä Kazuo Ishiguron Ole luonani aina. Se on vaan niin kauniisti kirjotettu ja sen tarina on samaanaikaan niin kaunis, mutta niin traaginen. Mutta toisaalta musta Harry Potterit on kans ihan todella hyviä, ja niitä on tullut kyllä luettua eniten. Ja luin just melkein loppuun kirjan nimeltä Satavuotias joka karkasi ikkunasta ja katosi ja se on ihan loistava myös.

2. Miten piristät itseäsi pahan päivän yllättäessä? 
Syömällä suklaata ja katsomalla jonkun kivan leffan. Myös kavereiden tapaaminen ja juttelu piristää yleensä aina.

3. Jos sinun olisi pakko lähteä vapaaehtoistyöhön, mihin maahan lähtisit ja mitä tekemään?
Jaa-a. Lähtisin ehkä Intiaan johonkin orpokotiin. Ainakaan mihinkään kaivojen rakentamiseen musta ei olis, koska oon todella toivoton kaikessa tollasessa. 

4. Mitkä ominaisuudet tekevät mielestäsi ihmisestä viehättävän?
Hyvä huumorintajua, sellanen tietty rentous ettei stressaa turhaan mistään, kiinnostavat mielipiteet ja keskustelutaidot. Tykkään ihmisistä jotka seisoo mielipiteidensä takana, mutta osaa myös perustella ne hyvin. 

5. Miten musiikkimakusi on muuttunut vuosien varrella? Mainitse esimerkkibändejä.
No apua näitä kysymyksiä. Joskus ehkä ala-asteella kuuntelin paljon esim. Tik Takia ynnä muita tyttöbändejä. Yläasteella iski kauhee Tokio Hotel- hysteria, jonka mukana tyylikin muuttui aika radikaalisti. Samoihin aikoihin aloin kuunnella Musea ja Coldplayta, jotka on ihan mun suosikkeja edelleen. Protulla löysin Scandinavian Music Groupin, ja sitä kautta sen tyyppisen musiikin muutenkin. Oon myös vasta parin vuoden aikana alkanut tykkäämään suomalaisesta ja erityisesti suomenkielisestä musiikista. Mun uusimmat suosikit on Fun ja Mumford & Sons. Jälkimmäisestä kiitokset Sonjalle.

6. Kerro tähän joku satunnainen ja random hauska muisto! 
Ruisrock 2012

7. Jos saisit muuttaa elämässäsi kolme asiaa, mitkä ne olisivat?
Mun piti miettiä ihan kauhean kauan että keksin mitään. Mutta no, ehkä sen että osaisin paremmin saksaa ja en pelkäisi sen puhumista niin paljon. Toiseksi sen että pitäisin paremmin yhteyttä mun kavereihin ja kolmantena muuttaisin mun urheilunharrastamislaiskuuden.

8. Oletko koskaan fanittanut mitään ilman, että olet kehdannut puhua siitä ääneen ja myöntää pitävästi kyseisestä asiasta?
Joo. Varsinkin yläasteella oli noloa tykätä tyyliin yhtään mistään. Nykyään en kyllä taida enää tykätä mistään salaa ilman että voisin sitä kellekään myöntää.

9. Minkälainen oli ensimmäinen suudelmasi?
No siis. Siinähän kävi niin, että mä kävelin Pariisin kaduilla ihan kaikessa rauhassa kun ihana ruskeasilmäinen ranskalainen poika tuli, kaappasi mut käsivarsilleen ja suuteli pitkään. Sitten me mentiin naimisiin ja saatiin paljon kauniita lapsia ja oltiin hurjan onnellisia. The End.

10. Mikä on epämiellyttävintä mitä tiedät?
Hämähäkit! Varsinkin yöllä mun huoneessa, kun mun pitäis mennä nukkumaan. Ja kompostiroskiksen tyhjentäminen on myös todella ällöttävää.

11. Mietitkö koskaan kaupassa tuotteen alkuperää, siihen käytettyjä kemikaaleja ja ekologisuutta? Vaikuttavatko nämä seikat ostovalintaasi?
Mietin aika useinkin, mutta aikalailla miettimisen tasolle nämä jutut jää. Kyllä mä aina välillä yritän ostaa esim. meikkejä joita ei ole testattu eläimillä, mutta yleensä kaikki ekotuotteet on niin kalliita ettei niihin oikein riitä rahat.

MUN KYSYMYKSET

1. Jos saisit muuttaa ihan mihin tahansa, mihin muuttaisit?
2. Kolme pientä asiaa jotka tekevät sinut iloiseksi?
3. Mikä oli haaveammattisi lapsena?
4. Millaisista kakuista (tai muista leivonnaisista tykkäät)?
5. Illat vai aamut?
6. Millainen ajattelet olevasi sitten kun olet eläkkeellä?
7. Mistä tavaroistasi et olisi valmis luopumaan?
8. Ja mistä taas voisit luopua vaikka saman tien?
9. Millainen on hyvä ihminen?
10. Kerro joku kiva uusi musiikillinen löytö minkä haluat jakaa muillekin.
11. Missä kappaleessa on mielestäsi kauneimmat sanat?


HAASTAN

- Cherry T (http://annikashabseligkeiten.blogspot.co.at/)
- Jendsuli (http://beatywings.blogspot.co.at)
- Kaina (http://katariinajohanna.blogspot.co.at/)
- Itao (http://www.rantapallo.fi/tarinoitatorinosta/)
- Sonja S. (http://www.lily.fi/palsta/neuletakit)
- Petu (http://frommyownfairyland.blogspot.co.at/)
- Tintsu (http://kakkuparatiisi.blogspot.co.at/)
- Miranda (http://miranda-arizonassa.blogspot.co.at/)
- Iipu (http://azoreanmelody.blogspot.co.at/) 

En keksinyt kuin yhdeksän haastettavaa, mutta ehkä se nyt riittää. Kiitos vielä paljon Millalle haasteesta!

Pippalointia

Pari viikkoa sitten järjestimme yhden kaverini HerkkuPippalot ja viime viikonloppuna olin auttamassa yllätyssynttäreiden järjestämisessä. Koska ruoka on ihana asia, haluan jakaa teidän kanssa muutamia kuvia tekemistämme ruuista.

Mun ja Liisin tekemät kakut jääkaappia leikkivällä ikkunalaudalla. Vasemmalla valkosuklaa-hyydykekakku, keskellä sacher-kakku ja oikealla tiikerikakku.

Tässä synttäreiden koko ruokatarjonta; kolmea eri salaattia, kolme kakkua ja kinkkurullia.

Meidän monikansallinen sacher-kakku.

Mun tekemä valkosuklaa-hyydykekakku.

Sonjalle tein viiksileivoksia.

Ja Vilhelmiina taiteili Sonjalle yksisarviskakun.

Jääkaappi oli tosi täynnä, mutta onneksi ulkona oli niin kylmä että ikkunalauta korvasi jääkaapin mainiosti.

Toivottavasti muillekin tuli nälkä näitä kuvia katsellessa, koska mulle ainakin tuli! Onneksi ensi viikolla on luvassa pienimuotoiset illanistujaiset joten pääsen taas leipomaan.

Kaikki on satua

Sannin vierailuviikolla teimme pienen maisemakävelyn Museumsquartierilta Schwedenplatzille. Tässä muutamia kuvia joita otin:

 Täällä menee ilmat nyt ihan omituisiksi. Viime viikon ja tämän viikon alun on ollut ihanan keväistä ja lämmintä. Mutta keskiviikoiltana kävelessäni kotiin alkoi sataa lunta. Lumisade jatkuikin mukavasti vielä seuraavaankin päivään ja maa on vieläkin valkoinen. Mä todella toivon että tämä oli viimeinen kerta kun lunta satoi ja nyt ihan oikeasti tulisi kevät. Peukut pystyyn ja sormet ristiin!

Luonnonhistoriallinen museo

Taidehistoriallinen museo. Tämä ja edellinen luonnonhistoriallinen museo ovat vastakkain ja toistensa peilikuvat.

Tällä viikolla en ole tehnyt kauheasti mitään. Keskiviikkona saatiin tosin Vilhelmiinan kanssa varattua meille hostelli Ljubljanaan, jonne siis lähdemme parin viikon päästä. Hostelli vaikutti mukavalta ja maksoi vain 10 euroa per yö. Olen jo tosi innoissani tästä reissusta. Viivymme Ljubljanassa tiistaista perjantaihin, ja jatkamme sieltä vielä Zagrebiin muutamaksi päiväksi. Wieniin palaamme maanantaiaamuna. En malta enää odottaa että pääsemme matkaan!

Tässä kohdassa on Wienin vanhin rakennus. Kuvasta ei nyt saa kovin hyvin selvää, mutta pääasiassa paikalla on siis rakennuksen rauniot.

Muutenkaan en oikein tiedä että mihin tämä viikko on taas kadonnut. Nyt on jo perjantai. Aika menee niin nopeasti että mua ihan pelottaa miten pian huomaankaan olevan jo heinäkuun. Samaan aikaan odotan ja en odota heinäkuuta ja Suomeen paluuta. Onneksi nyt on vielä monta kuukautta jäljellä, enkä voi kun olla täällä joten parempi ottaa siis ilo irti jäljellä olevasta ajasta.

Ajatuksia ja ikävöintiä

Eilen oli vaikein aamu ikinä. Vähiten siksi että mun piti nousta viideltä. Vaikeinta oli pakata ja lähteä, sekä hyvästellä Samuli. Olin sunnuntaina niin myöhään Helsingissä ettei me keretty kun vaihtaa kuulumisia ja vähän juoruja ja siltikin kerkesin nukkua vain neljä tuntia. Nyt just musta tuntuu että Suomeen jäi niin paljon kaikkea ja erityisesti kaikki. Tää onkin jotenkin ihan uusi tunne, ei musta aikasemmin näin lohduttomalta ja ikävöivältä ole tuntunut.

Toisaalta nyt päivän tässä haahuiltuani osaan taas ajatella järkevästi. Mulla on tosi iso ikävä, ja antaisin aika paljon jos saisin vaikka Samulin ja Sannin tänne mun seuraksi edes hetkeksi. Mutta onneksi kävin eilen Vilhelmiinan kanssa kaakaolla ja sitten vielä Sonjan synttäreitä juhlistamassa Pappalassa. Loppujen lopuksi mulla oli kiva päivä, vaikka aluksi tuntuikin että voisin lentää takaisin Suomeen vaikka heti.

Olen edelleen iloinen siitä että lähdin tänne. Erityisesti siksi että nyt huomasin miten paljon Suomessa onkaan kaikkea mitä täällä ei ole. Mä haluaisin taas Protun toimintaan mukaan, ja haluaisin jotenkin osallistua myös politiikkaan Suomessa. Suurin osa mun kavereista, sukulaisista ja muista tutuista on edelleen Suomessa. Ja mitä enemmän asiaa ajattelen, sitä varmempi olen siitä että haluan kouluun Suomessa. T'äytin perjantaina yhteishakulomakkeen ammattikorkeakouluihin eri puolella Suomea, ja nyt vain jännityksellä odotan että pääsenkö pääsykokeisiin.

Jos joku olisi vielä puoli vuotta sitten sanonut mulle että kaipaan Suomean näin paljon, en olisi uskonut. Haaveilen edelleen ulkomailla asumisesta, mutta tämä aika Wienissä on näyttänyt miten paljon enemmän se vaatiikaan. Suomessa kaikki on niin paljon helpompaa ja kaikkia on niin tuttua, etten olekaan enää varmaa onko musta rakentamaan sitä kaikkea uudestaan jossain uudessa maassa. Onneksi mun ei tarvitse tietää tätä asiaa tässä ja nyt, ja onkin lohdullista tietää että Suomeen palaaminen ei ole lopullinen päätös.

Nyt taidan evakuoida itseni alakertaan, koska meidän takapihalta tuijottaa pelottava oranssi kissa. Varmaan suunnittelee hyökkäystä jo...

Kevät on täällä!

Täällä on ihan mahtavat ilmat ollut jo muutaman päivän. Musta tuntuu että kaikki muutkin on paljon ilosempia nyt kun ulkona on lämmin ja siellä paistaa aurinko. Hassua miten ilma voikaan muuttaa kaiken paljon kivemmaksi.

Viime viikko meni vielä aika sateisissa ja jopa lumisissakin tunnelmissa, vaikka Sanni toikin tänne sellasen henkisen auringon. Mutta nyt mä oon vannonut että menen lakkoon jos taivaalta tippuu enää yhtäkään lumihiutaletta. Oon kerennyt innostua jo niin paljon tennareista ja aurinkolaseista etten todellakaan halua kaivaa talvikenkiä enää kaapista. Munhan on tosiaan pakko tunkea ne talvikengät joka kerta kaapin perälle kun lumet alkaa osoittaa sulamisen merkkejä.

Eilen me tehtiin Sonjan kanssa taas pieni seikkailu. Kierreltiin ja kaarreltiin ympäri Wieniä ruuan toivossa. Lopulta tuli niin kova nälkä että oli pakko mennä Westbahnhofille syömään. Mutta nähtiin taas paljon uusia paikkoja (busseja ja ratikoita), joten oli hauskaa. 

Mä lennän torstaina Suomeen muutamaksi päiväksi, ja mua nyt todella huolestuttaa säätila siellä. Oon kuullut juttua (säätiedotuksia en ole uskaltanu katsoa), että siellä on lunta ja pakkasta. No talvivaatteet lähtee joka tapauksessa mun mukana Suomeen, ettei niitä tarvitse enää kesällä kuskata. Oon luonut täällä pientä matkalaukkupaniikkia, koska mulle valkeni etten ehkä ole kykenevä matkustamaan kahden matkalaukun kanssa Wienin koti - Jämsän rautatieasema väliä yksikseni. 

Kuvat on otettu eilen kun kävelin Sonjalta kotiin. Maisemat on siis ihan meidän kotinurkilta, ja kuten näkyy täällä ei ole enää lunta lainkaan. 

Kuiva maa ja tennarit <3

Tuli nyt ehkä sekavin postaus aikoihin, mutta oli pakko päästä jakamaan nämä kevätkuvat teidän kanssa. Nyt taidan lähteä nauttimaan tuosta ilmasta, koneella istumisen sijaan.

Swan Lake Reloaded

Eilen illalla koin jotain niin mieletöntä etten ole varma löydänkö sanoja kertomaan sitä. Kävimme nimittäin katsomassa Joutsenlammesta tehdyn streetdance version Museumsquartierilla, ja olen edelleen ihan fiiliksissä koko esityksestä. Taide on jollainlailla aina ollut jotenkin kiehtovaa, koska en läheskään aina ymmärrä sitä. Ihmettelen usein että miksi just joku tietty teos on niin kuuluisa. Ylipäänsä koko taiteen määritelmä on jotenkin epäselvä mulle, mutta luulen että voin aivan vapaasti kutsua eilistä esitystä taiteeksi. Ja vieläpä varsinaisen sykähdyttäväksi taiteeksi.

Jo esityksen alku oli niin kiehtova, että olin heti ihan innoissani mukana. Koreografioissa oli käytetty kaikkia hauskoja yksityiskohtia, ja ainakin muhun tekniikan käyttö teki tosi suuren vaikutuksen. Sitä oli mukana juuri sopivasti, tuomassa mukaan kivoja lisiä. Esimerkiksi alussa tanssijan käsistä näytti tulevan ikään kuin valopilkkuja ja savua. Tšaikovskin sävellykset oli muokattu hienosti sopimaan streetdanceen, mutta välillä kappaleita käytettiin myös ihan sellaisenaan. Mukana oli myös muitakin kappaleita, joiden sanoitukset auttoivat juonen seuraamisessa.

Juoni on muutettu moderniksi versioksi alkuperäisestä. Joutseneksi taiottu Odette on prostituoitu ja velho von Rothbart hänen omistajansa. Prinssi Siegfried on tavallinen rikkaan perheen poika, jolle vanhemmat koittavat löytää tyttöystävää. Juoni oli tosi mielenkiintoinen ja tarpeeksi helposti seurattava, niin että mäkin pysyin kärryillä. Mun puolesta nyt puolitoista tuntia kestänyt esitys olisi voinut jatkua vähän kauemminkin. En olisi yhtään pannut pahakseni. Joka tapauksessa oon tosi iloinen että mentiin kerrankin katsomaan jotain mitä suunniteltiin, ja 50 euroa maksaneet liput olivat ihan hintansa arvoisia. 

Tässä vielä Youtubesta löytämäni video: http://www.youtube.com/watch?v=0uwAm08iQJY 

Tämä viikko on ollut niin puuhakas että tekisi mieli vain nukkua koko viikonloppu. Mutta njääh onneksi mulla on kivoja suunnitelmia etten ihan voi laiskistua.