Auf Wiedersehen!

Mun on pitänyt aloittaa tämän postauksen kirjoittaminen jo viikon alussa. Ylläri pylläri en ole kuitenkaan saanut sitä aikaiseksi ja nyt mulla ois noin kolme miljoonaa muutakin hommaa joihin mun pitäis paneutua. Mulla on tavaroita vielä pitkin poikin asuntoa, mun huone odottaa siivousta, tietokone vaatii tyhjentämistä ja Wien odottaa hyvästejä.
Sen lisäksi että tiesin jättäväni puolet hommista viime tinkaan, mä ajattelin että aloittaisin tämän postauksen kirjoittamista ajoissa ihan vain keksiäkseni mitä kirjoittaa. Mä en tiedä miten mä tiivistäisin koko kuluneen vuoden yhteen ainoaan postaukseen. Mulla on muutenkin nyt aika sekavat fiilikset lähtemisestä, kun samaan aikaan oon super innoissani ja super surullinen. En ehkä myöskään ihan kokonaan oo vielä sisäistänyt sitä että nyt vaan menen Suomeen, enkä tuukaan enää takasin tänne...

Tän vuoden aikana Wienistä on tullut mulle koti. Mä tunnen tämän kaupungin nyt. Mä tunnen tämän kaupungin tavat ja erikoisuudet ja mä olen tottunut niihin niin hyvin että ne tuntuu musta ihan normaaleilta. Mä tiedän miten moniin paikkoihin mennään, enkä mä enää tupsahtele niin usein syvän hämmenyksen kanssa millon minnekin ja ihmettele että "miten kummassa mä olen nyt täällä kun äsken mä olin tuolla?". Metrot, bussit ja ratikat on mulle tuttuja, mulla on lempikahviloita, -ravintoloita ja -pubeja, saksan puhuminen tuntuu kivalta ja kaikki tuntuu turvalliselta. Ja nyt mä sitten olen lähdössä.

Musta tuntuu että mä olen muuttunut tosi paljon. Mietin kyllä myöskin että onko se muutos muillekin näkyvää sorttia, vai onko se vaan mun päässä. Musta joka tapauksessa tuntuu että Wien on opettanut mut sosiaalisemmaksi, positiivisemmaksi, luottavaisemmaksi ja rohkeammaksi. Mä oon oppinut pysymään rauhallisempana ja välttämätään paniikkia kriisitilanteissa (kuten hämähäkin hyökätessä mun huoneeseen). Päällimäisenä musta kuitenkin tuntuu että mä olen oppinut luottamaan itseeni ja huomannut että mä ehkä selviänkin ilman että mun joka asiasta tarvitsee konsultoida mun vanhempia.

Tuntuu myös oudolta että kaikki ne ihmiset joihin mä oon täällä tutustunut on pian eri paikassa kun minä. Osa jää tänne, osa palaa Suomeen ja jotkut lähtee ihan muualle, mutta enää meitä ei yhdistä se että me kaikki asutaan Wienissä. Mä oon saanut tän vuoden aikana tavata niin ihania ihmisiä etten olisi koskaan voinut odottaa sellaista. Olen varmasti saanut ainakin muutaman elinikäisen ystävän ja mä toivon sormet ja varpaat ristissä että pysytään aina yhteyksissä.

Nyt mun on pakko mennä pakkaamaan loput tavarat ja laittaa mun huone järjestykseen.

Iso kiitos kaikille tätä blogia lukeneille ja erityisesti kommentoineille! Mä ainakin haaveilen jatkavani bloggailua taas kesän jälkeen ja jos niin käy, tulen varmasti kertomaan siitä tännekin!

Nyt päätän tämän postauksen ja blogin yhden mun lempparibiisin sanoituksiin.

Ganz egal, wo meine Reise hingeht
Spür ich, dass mein Herz schlägt für mein zu Hause, dass in mir lebt.
Ich weiss, genau, mein Heimweh kommt mit.
- Keiner mag Faustmann, Heimweh

Danke!

Matka Ringin ympäri

Viime viikko meni niin hujauksessa etten vain yksinkertaisesti muistanut/jaksanut kirjoitella tänne mitään. Tänään on kuitenkin tasan viikko jäljellä siihen kun palaan Suomeen, joten ajattelin että olisi syytä aloittaa tekemään loput postaukset mitä mulla on mielessä. Vielä on siis tulossa juttua ainakin Prahan reissusta, lisää musiikkia saksaksi ja ajatuksia kotiinlähdöstä. Pysykää siis kuulolla! Nyt kuitenkin luvassa on kuvia viimeviikkoiselta Ringin ympärimatkaltamme ja samalla vähän kuulumisia viime viikolta.

Burgtheater Volksgartenista kuvattuna

Kunshistorischesmuseum ja Volksgarten

Mä olen jo pitkään halunnut pyöräillä Ringin ympäri ja viikko sitten sunnuntaina me päätettiin vihdoin ja viimein Sonjan kanssa tarttua tuumasta toimeen. No ihan ei reissu onnistunut suunnitelmien mukaan. Me saatiin nimittäin vuokrattua vain yksi pyörä (ja sekin vasta puolesta välin matkaa), joten suurin osa matkasta tauttui sitten kävellen. Onneksi ilma oli hyvä ja meillä oli paljon evästä, joten eipä tuo kävely niin haitannut.

Volksgartenin suihkulähde

 Maanantaina mä sain mun elämäni ensimmäisen fanityttöhetken Robi Faustmannin kanssa. Kirjoittelinkin Musik auf Deutsch -postauksessani mun uudesta lempparibändistä Keiner mag Faustmannista. Maanantaina Keiner mag Faustmannilla oli keikka B72:n Acoustic Summer in the City -tapahtumassa ja sinnehän mun oli tietenkin päästävä. Pubi oli ihan täynnä ja siellä oli super kuumaa, mutta Keiner mag Faustmann oli just niin hyvä kun olin odottanutkin ja keikan jälkeen pääsin juttelemaan Robin kanssa (joka muuten kehui mun saksaa!) ja sain molempien jäsenten nimmarit juuri ostamaani kassiin. Vieläkin hymyilyttää :)

Universität Wien

Votivkirche

Tiistaina me mentiin mun au pair -lapsosen kanssa Praterin huvipuistoon. Mä erehdyin tavoistani poiketen menemään yhteen laitteeseen, jota luulin samanlaiseksi kun Särkänniemen Koskiseikkailu. No ei se ollut. Vene pyöri koko matkan alas, mikä tuntui kertakaikkiaan hyvin epämielyttävältä. Juuri kun luulin selvinneeni koko jutusta kuivana ja hengissä pois, roiskahti vain ja ainoastaan mun päälle vettä ja olinkin sitten läpimärkä. No tytöillä tuntui olevan hauskaa ja aurinko kuivattu mun mekonkin aika nopeasti.

Keskiviikkona ei niin iloiset uutiset kantautuivat meidän postilaatikkoon. En päässyt kouluun ja muutama tunti menikin sitten ikävää kohtaloani harmitellessa. Onneksi Sonja houkutteli mut ulos ja me mentiinkin sitten sushille. Illalla viimeisetkin murheet unohtuivat kun me saatiin Sonjan kanssa yhteiskuva Pappalan baarimikon kanssa. Voi riemua!

Hassu pääpatsas

Torstaina me pidettiin ensin brunssi meidän takapihalla. Iltapäivällä suunnattiin vihdoin ja viimein Taidehistorialliseenmuseoon. Mä olen jo pitkään halunnut mennä sinne ja nyt sain aikaiseksi. Museohan olikin sitten ihan massiivinen ja jossain vaiheessa pieni turtumus alkoi iskeä. Mä tykkäsin eniten Kunskammerista ja Egypti-osastosta. Yläkerran keskiaikaiset maalaukset olivat pidemmän päälle melko pitkästyttäviä, koska niitä oli monta huoneellista. Rakennus itsessään on todella hieno, sekä ulkoa että sisältä. Mä kävelin joka paikassa niska kenossa, kun halusin tuijotella upeita kattomaalauksia ja koristeita. Vaikka Taidehistoriallinenmuseo oli hieno, en ehkä ihan ensimmäiseksi suosittelisi sitä kohteeksi täällä Wienissä. Esim. Ober-Belvederessä tai Albertinassa on mun mielestä paljon kiinnostavampia juttuja. Taidetta on myös paljon vähemmän, jollon siihen jaksaa oikeasti keskittyäkin.

Stadtpark

Museon jälkeen me suunnistettiin ensin nuudelikojun kautta (siis Wienin nuudelikojut on asia jota ei saa jättää välin täällä käydessään) Volksgarteniin lepuuttamaan jalkoja. Sieltä me mentiin vielä Schwedenplatzille jäätelölle. Schwedenplatzilla on ihan mieletön italialainen jäätelöpaikka, josta saa ihania annoksia. Mä söin tällä kertaa Panna Cottaa, joka oli taivaallisen hyvää.

Karlskirche

<3

Touhukas, mutta myös aivan ihana viikko takana siis! 

Mahtavaa alkavaa viikkoa kaikille (ja viimeistä viikkoa Wienissä mulle)!

Auf Wiederschreiben!

Juhannus ja Donauinselfest

Vähän myöhässä kirjoittelen postausta mun ensimmäisestä juhannuksesta poissa Suomesta. Juhannusviikonloppuna täällä järjestettiin Donauinselfest, joten sen aiheen jutut tulevat myös tähän postaukseen.
Perjantai-iltana me käväistiin tutustumassa Donainselfestin alueeseen ja yritettiin mennä katsomaan Amy McDonaldia. Lavan löytäminen oli kuitenkin vaikeampaa kun me oltiin tajuttu, joten lopulta meiltä jäi Amy näkemättä. Festarialue oli ihan massiivinen ja me myös ilmeisesti tultiin aivan alueen toiselta puolelta sisään, eikä oltu lainkaan ajateltu miten paljon jouduttaisiin kävelemään.

Maisemia Tonavan yli Donaustadtiin

*

Perjantaina mä menin yöksi mun ystävän Vilhelmiina luo, koska meidän oli tarkoitus viettää lauantaiaamupäivä kokkaillen juhannuspiknikkiä varten. Me tehtiin meille evääksi perunasalaattia, kreikkalaisia lihapullia ja vadelma-rahkakakku. Lauantaina me otettiinkin sitten suunta kohti Donauinseliä ja Wieson piknikpaikkaa.

Matkalla ehti nälkä jo yllättää, joten ostettiin matkaevääksi jäätelöä.*

Piknikpaikka oli aika syrjässä, Tonavan varrella keskellä hiekkaa. Ei ehkä ihan se kaikista kaunein ja viihtyisin paikka mun makuun, mutta ihan okei. Wienissä on musta niin kivoja puistoja, että mä olisin ehkä ennemmin mennyt sinne.

Muutaman tunnin istuskelun (ja syömisen) jälkeen alkoi sataa vettä. Mä olisin ollut heti valmis keräämään kimpsut ja kampsut kasaan ja poistumaan sisätiloihin. Muita sade ei kuitenkaan tuntunut häiritsevän (kummaa porukkaa), joten sinne me sitten jäätiin istumaan sateeseen. Suomitunnelma huipussaan!

Nam nam!

*

Sunnuntaina oli Donauinselfestin kohokohta eli Hurts! Mä oon kerran nähnyt Hurtsin livenä Ruisrockissa ja tykkäsin silloin siitä ihan super paljon! Niimpä odotin nytkin keikalta tosi paljon, enkä onneksi joutunut pettymään. Juontajan mukaan paikalla oli noin 80 tuhatta ihmistä katsomassa samaa keikkaa ja ihmisiä näyttikin kyllä olevan silmän kantamattomiin. Bändin laulaja oli opetellut vaikka miten paljon saksaa ja mä olin siitäkin jo ihan vaikuttunut, mutta oli keikka muutenkin kaikin puolin tosi hyvä.

Mun täytyy vielä kehua sitä, miten hienosti täällä osataan järjestää tällaiset isot massatapahtumat. Donauinselfest oli siis ilmainen kolmepäiväinen festari, jossa jo pelkästään perjantain aikana kävi noin 800 tuhatta ihmistä. Hurtsin keikan jälkeen mä olin ihan varma että me joudutaan keskellä kauheaa kaaosta kun koitetaan päästä metroon. Olin kyllä tosi väärässä. Metroon menevät ihmiset oli ohjattu eri reittiä sisään, kuin ulos tulevat, järjestysmiehet ja poliisit valvoivat laitureita ja metrot kulkivat parin minuutin välein. Kotiinpääsyn kanssa ei ollut kerrassaan mitään ongelmaa. 

* merkityistä kuvista kiitos kuuluu Vilhelmiinalle

Sadepäivän ilo

... on Linda McCartneyn valokuvanäyttely Kunsthausissa.

 Mä tykkään ihan hirveästi ihmisistä otetuista valokuvista. Varsinkin kasvokuvista. Mä myös tykkään The Beatlesista ja erityisesti Paul McCartneysta. Niimpä tämä näyttelyhän oli kuin mua varten tehty, koska suurin osa kuvista oli Linda McCartneyn perheestä. Mun lemppareita olikin mustavalkoiset kuvat Paulista ja tilannekuvat lasten kanssa. Niistä huokui sellainen ihana elämänilo ja aitous.
Näyttely oli kokonaisuutena jollainlailla viehättävä ja sympaattinen.Vähän kuin olisi hetkeksi karannut muuta maailmaa pois, keskelle jotain ihan muuta. Sen jälkeen olikin hassua pelmahtaa keskelle vilkasta Landstrassea ja kaatosadetta.

Kuva täältä

Eilen me käytiin katsomassa The Third Man-niminen elokuva, koska se on kuvattu Wienissä. Mä oon jo pitkään halunnut mennä katsomaan jonkun mustavalkoisen elokuvan leffateatteriin, joten siinä mielessä eilinen elokuvailta oli oikein onnistunut. Elokuva itsessään oli aika tylsähkö ja mun keskittymiskyvylle vähän liikaa. Mä kovasti kyllä yritin pysyä juonessa mukana, mutta välillä huomasin pohtivani että mihin me voitaisi mennä syömään.
Kiinnostavaa oli kuitenkin nähdä sodan jälkeistä, pahastikin vaurioitunutta Wieniä. Monet tutut paikat olivat ihan eri näköisiä ja monet paikat näyttivät ihan vierailta, vaikka suurimmaksi osaksi tapahtumat sijoittuivat 1. Bezirkkiin.
Vaikka elokuva itsessään ei ollut kovin kiinnostava, oli mustavalkoinen elokuva ja ihana vanhanaikainen Burg Kino yhdessä kiva kokemus. Mua olisi kumminkin harmittanut jos en olisi käynyt katsomassa The Third Mania täällä ollessani.
Täällä muuten järjestetään The Thir Man -turistikierroksia, joilla pääsee tutustumaan elokuvan kuvauspaikkoihin. Muistaakseni täältä löytyy myös aiheeseen liittyvä museo.

Regenbogen Parade

Vienna Pride 2013

Burgtheater

Universität Wien

Ehe für Alle - Die Grünen

Normal sind schon die anderen - Piratenpartei

Koska tasa-arvo kuuluu kaikille. 

Suosikit Wienissä

Multa toivottiin joku aika sitten postausta siitä mitä Wienissä voi tehdä muutamassa päivässä. Mä ajattelin toteuttaa sen niin, että kerron mitä mun mielestä kannattaa tehdä. Wienissähän voi tehdä vaikka mitä, mutta on muutamia juttuja mitä ei kannata jättää näkemättä ja kokematta.

1. Schönbrunn
Oon saattanut aiemminkin mainita mun rakkaudesta Schönbrunnia kohtaan. Varsinkin kesällä Schönbrunn on ihan ykköspaikka käydä. Mä en ole itse käynyt edes varsinaisen linnan sisällä, olen vaan ihastellut puistoa, kukkia ja rakennuksia. Ylhäällä kukkulalla on ihana kahvila nimeltä Gloriette, ja sieltä on myös kauniit maisemat kattojen ylle.
Schönbrunnissa on myös eläintarha, joka on myös ihan käymisen arvoinen. Varsinkin jos tykkää eläimistä. Mä kävin siellä joskus juuri kun olin tullut tänne, ja siellä oli kyllä tosi kaunista.
http://www.schoenbrunn.at/

2. Sissi-museo
Jos jaksaa ihastella astiasarjoja, haarukoita, kulhoja, kuppeja, pöytäasetelmia, vuokia ja kynttilänjalkoja Sissi-museossa kannattaa ihan ehdottomasti käydä. Mutta mä varotan, niitä astioita on ihan mieletön määrä. Jossain vaiheessa niihin ehkä vähän turtuu, mutta ne on joka tapauksessa upeita, ja ihan jo se niiden määrä on  niin uskomaton että se pitää itse kokea. Museossa on myös keisarillisia huoneita, Sissin mekkoja ja muuta, joten katseltavaa löytyy vaikkei ne astiat niin kiinnostaisikaan.

3. Ring
Wienin keskustan ympäri kiertää siis Ringstrasse, jonka varrella sijaitsevat monet tärkeät ja kauniit rakennukset. Huonolla ilmalla saman reitin pääsee myös muutamalla ratikalla (esimerkiksi ratikat D,1 ja 2 ovat hyviä tähän). Kaupungin alueelta voi myös vuokrata pyöriä (vuokraaminen vaatii rekistöröitymisen nettisivuilla) joilla sitten voi huristella koko Ringin ympäri. Mulla tämä on ollut suunnitelmissa jo pitkään.

4. Mariahilferstrasse
Mariahilferstrasse on täydellinen shoppailukatu. Sieltä löytyy kutakuinkin kaikki kaupat mitä vaan voi tarvita. Vaatekauppoja on runsaasti, samoin sisustusliikkeitä, kenkäkauppoja, korukauppoja jne. Primark on ainut jota ei Mariahilferstrasselta löydy, Wienin ainut Primark löytyy ostoskeskuksesta nimeltä G3, joka on myös mainio shoppailupaikka jos jaksaa lähteä vähän kauemmaksi. Mariahilferstrasselta löytyy myös monia suklaa- ja karkkikauppoja joista saa mitä ihanampia tuliaisia.
Mariahilferstrasselta voi kätevästi jatkaa kaupungin kauniisiin rakennuksiin tutustumista. Jos Mariahilferstrasseen tutustumisen aloittaa Westbahnhoffin päästä ja jatkaa koko matkan MuseumsQuartierille voi siitä jatkaa matkaa Maria-Theresien Platzin läpi Heldenplatzille. Heldenplatzin jälkeen edessä on espanjalainen ratsastuskoulu, Wienin vanhin rakennus ja muutaman korttelin päässä myös Stephansdom.

5. Pappala Pub
Kuten Sonja asian ilmaisi, jos et oo käyny Pappalassa, et oo käyny missään. Tarvitseeko tästä edes muuta sanoa? Nettisivut löytyy täältä: http://www.ppub.at/pub-ueber-uns.html, osote on Währinger Gürtel/ Stadtbahnbogen 157 ja Pappala on auki maanantaista lauantaihin kello 19-04. Tietäkääkin tämä.

6. Kahvilat
Täällä se nyt on melkein sama että mihin kahvilaan menee, mutta mun suosikkeja on esimerkiksi Oberlaa ja Cafe Sacher. Mistään muualta ei kannata tilata Sacher-kakkua kun se ei kuitenkaan ole niin hyvää kun aidossa oikeassa Sacher-kahvilassa. Kaikkialta muualta kannattaa tilata Apfelstrudelia lämpimän vaniljakastikkeen kanssa!

7. Naschmarkt
Jos on kaunis sää kannattaa suunnata Naschmarktille. Lauantaisin katua jatkaa vielä kirpputori, mutta muinakin päivinä Naschmarktin toritunnelma on ihana. Iltaisin kannattaa kävellä vähän pidemmälle ja ohittaa ensin vastaantulevat aasialaiset ravintolat. Pieni kävelymatka palkitaan leppoisalla tunnelmalla ja herkullisella, mutta kohtuuhintaisella ruualla. Paikalla on myös usein livebändejä. Suosittelen ehdottomasti!

Tässä nyt joitain mun lempipaikkoja Wienissä. Toki täällä on paljon muutakin nähtävää ja voi olla että teen tästä aiheesta vielä toisenkin postauksen.

Kaikki on satua

Sannin vierailuviikolla teimme pienen maisemakävelyn Museumsquartierilta Schwedenplatzille. Tässä muutamia kuvia joita otin:

 Täällä menee ilmat nyt ihan omituisiksi. Viime viikon ja tämän viikon alun on ollut ihanan keväistä ja lämmintä. Mutta keskiviikoiltana kävelessäni kotiin alkoi sataa lunta. Lumisade jatkuikin mukavasti vielä seuraavaankin päivään ja maa on vieläkin valkoinen. Mä todella toivon että tämä oli viimeinen kerta kun lunta satoi ja nyt ihan oikeasti tulisi kevät. Peukut pystyyn ja sormet ristiin!

Luonnonhistoriallinen museo

Taidehistoriallinen museo. Tämä ja edellinen luonnonhistoriallinen museo ovat vastakkain ja toistensa peilikuvat.

Tällä viikolla en ole tehnyt kauheasti mitään. Keskiviikkona saatiin tosin Vilhelmiinan kanssa varattua meille hostelli Ljubljanaan, jonne siis lähdemme parin viikon päästä. Hostelli vaikutti mukavalta ja maksoi vain 10 euroa per yö. Olen jo tosi innoissani tästä reissusta. Viivymme Ljubljanassa tiistaista perjantaihin, ja jatkamme sieltä vielä Zagrebiin muutamaksi päiväksi. Wieniin palaamme maanantaiaamuna. En malta enää odottaa että pääsemme matkaan!

Tässä kohdassa on Wienin vanhin rakennus. Kuvasta ei nyt saa kovin hyvin selvää, mutta pääasiassa paikalla on siis rakennuksen rauniot.

Muutenkaan en oikein tiedä että mihin tämä viikko on taas kadonnut. Nyt on jo perjantai. Aika menee niin nopeasti että mua ihan pelottaa miten pian huomaankaan olevan jo heinäkuun. Samaan aikaan odotan ja en odota heinäkuuta ja Suomeen paluuta. Onneksi nyt on vielä monta kuukautta jäljellä, enkä voi kun olla täällä joten parempi ottaa siis ilo irti jäljellä olevasta ajasta.

Der Wiener Eistraum

Eilen olimme Sonjan kanssa Rathausplatzilla luistelemassa. Joka vuosi sinne tehdään jäärata muutamaksi kuukaudeksi. Paikkana on tosi kaunis ja sopii jotenkin tosi hyvin luisteluun. Rathaus ja Burgtheater koristavat aluetta sen molemmin puolin, ja rata on valaistu kauniisti.

Burgtheater

Burgtheater

 Me mentiin paikalle vasta puoli kymmenen jälkeen, koska viimeinen puoli tuntia maksaa vain 2,5 euroa. Ajateltiin ettei me kuitenkaan jakseta puolta tuntia kauempaa luistella, joten turha maksaa kuutta euroa. Oltiin ihan oikeassa. Loppujen lopuksi keretiin luistella suunnilleen vartti, ja silti tuntui kuin olisi luisteltu montakin tuntia. Ei ole tullut viime aikoina kauheasti luisteltua.

Jeee!

Rathaus

Ja Rathaus uudestaan

Jää oli yllättävän hyvässä kunnossa, vaikka tuohonkin aikaan paikalla oli vielä paljon luistelijoita. Vielä ennen kuin mentiin tuonne ajattelin että tämä on nyt niitä juttuja jotka vaan täytyy tehdä, vaikka luistelu sinäänsä ei niin houkutellutkaan. Olisi kuitenkin harmittanut jos en olisi mennyt. Nyt kuitenkin ajattelin että voisin mennä vielä uudestaankin, ihan jo pelkkien maisemien takia.

Tein vaa'an. Kuten kuvasta näkyy.

Ja vielä kerran niin kaunis Rathaus.

Huomenna saan tänne maailman ihanimman vieraan suoraan Tampereelta! Tuntuu ettei perjantai ole meinannut tulla millään, kun oon oottanut niin paljon että Sanni saapuu. Mutta huomenna se vihdoin tapahtuu!

Frühstücken in Wien

Breakfast + Lunch = Brunch

Musta brunssi on ehkä maailman täydellisin sana. Se kuulostaa kivalta, ja mun korvaan kauheen sivistyneeltä ja sen merkitys on loistava. En tiiä käykö joku kahviloissa ihan oikeasti vaan aamupalalla ja menee sitten muutaman tunnin päästä lounaalle, mutta mulle se ei kyllä olisi kertaakaan ollut mahdollista näitten "aamupalojen" jälkeen mitä täällä on tullut syötyä. Wienissä on ihan mielettömästi kahviloita joista saa aamupalaa tai brunssia. Osassa paikoista on lista josta voi valita mieleisensä annoksen, osassa taas on seisova pöytä josta voi syödä mitä vaan. Oon tainut käydä viidessä eri paikassa, joista lemppariksi nousi Cafe Leopoldin Frühstück Vegetarisch. Tässä nyt kuvia ja juttua kaikista muista paikoista paitsi Cafe Europasta, jossa oli seisova pöytä.

Cafe Einstein

En ollut koskaan ennen törmännyt tällaisiin kaakaosysteemeihin.

Tuo on siis tummaa suklaata, joka kastetaan kuumaan maitoon ja sinne se sitten sulaa. Ihan super hyvää, nam!

Mysliä, jugurttia ja tuoreita hedelmiä. 

Jokaiseen aamupalaan kuului appelsiinimehua.

Myslin ja jugurtin lisäksi, mun aamupalaan kuului leipää jonka päälle oli voita ja aprikoosimarmelaadia.

http://einstein.at/cms/de/

Cafe Latte

Mansikoita, viinirypäleitä, prosciuttoa ja brietä. Ah rakkautta. Tän lisäks oli vielä kaakaota, appelsiinimehua ja leipää.

http://www.caffelatte.at/cl/cl.html

Leopold Cafe

Musta Leopold Cafen aamupalojen ulkoinen olemus oli ehdottomasti kaikista houkuttelevin. Katsokaa nyt tätä! Eikö teekkin mieli syödä vaikka heti? Marjat ja hedelmät oli niin ihanan tuoreita ja herkullisia.

Eli tässä nyt sitten mun tämän hetkinen lemppariaamupalani Wienissä. Niin hyvää! Ja niin täyttävää :P

Himmelblau

Ja viimeisenä, mutta ei suinkaan vähäisempinä mun uusin tuttavuus Himmelblau-nimisen kahvilan aamupala. Tämä oli kyllä tosi herkkulinen ja ihanan kotitekoinen. Tuolla kupissa leipien alla on vielä itse tehtyä hummusta. Koko aamupala juomineen maksoi vaan jonkun kahdeksan euroa, joten siinäkin mielessä Himmelblau oli hyvä paikka. Muutenkin kahvila oli tosi söpö, ja me taidettiin istua siellä Vilhelmiinan kanssa reilu kolme tuntia.