Juhannus ja Donauinselfest

Vähän myöhässä kirjoittelen postausta mun ensimmäisestä juhannuksesta poissa Suomesta. Juhannusviikonloppuna täällä järjestettiin Donauinselfest, joten sen aiheen jutut tulevat myös tähän postaukseen.
Perjantai-iltana me käväistiin tutustumassa Donainselfestin alueeseen ja yritettiin mennä katsomaan Amy McDonaldia. Lavan löytäminen oli kuitenkin vaikeampaa kun me oltiin tajuttu, joten lopulta meiltä jäi Amy näkemättä. Festarialue oli ihan massiivinen ja me myös ilmeisesti tultiin aivan alueen toiselta puolelta sisään, eikä oltu lainkaan ajateltu miten paljon jouduttaisiin kävelemään.

Maisemia Tonavan yli Donaustadtiin

*

Perjantaina mä menin yöksi mun ystävän Vilhelmiina luo, koska meidän oli tarkoitus viettää lauantaiaamupäivä kokkaillen juhannuspiknikkiä varten. Me tehtiin meille evääksi perunasalaattia, kreikkalaisia lihapullia ja vadelma-rahkakakku. Lauantaina me otettiinkin sitten suunta kohti Donauinseliä ja Wieson piknikpaikkaa.

Matkalla ehti nälkä jo yllättää, joten ostettiin matkaevääksi jäätelöä.*

Piknikpaikka oli aika syrjässä, Tonavan varrella keskellä hiekkaa. Ei ehkä ihan se kaikista kaunein ja viihtyisin paikka mun makuun, mutta ihan okei. Wienissä on musta niin kivoja puistoja, että mä olisin ehkä ennemmin mennyt sinne.

Muutaman tunnin istuskelun (ja syömisen) jälkeen alkoi sataa vettä. Mä olisin ollut heti valmis keräämään kimpsut ja kampsut kasaan ja poistumaan sisätiloihin. Muita sade ei kuitenkaan tuntunut häiritsevän (kummaa porukkaa), joten sinne me sitten jäätiin istumaan sateeseen. Suomitunnelma huipussaan!

Nam nam!

*

Sunnuntaina oli Donauinselfestin kohokohta eli Hurts! Mä oon kerran nähnyt Hurtsin livenä Ruisrockissa ja tykkäsin silloin siitä ihan super paljon! Niimpä odotin nytkin keikalta tosi paljon, enkä onneksi joutunut pettymään. Juontajan mukaan paikalla oli noin 80 tuhatta ihmistä katsomassa samaa keikkaa ja ihmisiä näyttikin kyllä olevan silmän kantamattomiin. Bändin laulaja oli opetellut vaikka miten paljon saksaa ja mä olin siitäkin jo ihan vaikuttunut, mutta oli keikka muutenkin kaikin puolin tosi hyvä.

Mun täytyy vielä kehua sitä, miten hienosti täällä osataan järjestää tällaiset isot massatapahtumat. Donauinselfest oli siis ilmainen kolmepäiväinen festari, jossa jo pelkästään perjantain aikana kävi noin 800 tuhatta ihmistä. Hurtsin keikan jälkeen mä olin ihan varma että me joudutaan keskellä kauheaa kaaosta kun koitetaan päästä metroon. Olin kyllä tosi väärässä. Metroon menevät ihmiset oli ohjattu eri reittiä sisään, kuin ulos tulevat, järjestysmiehet ja poliisit valvoivat laitureita ja metrot kulkivat parin minuutin välein. Kotiinpääsyn kanssa ei ollut kerrassaan mitään ongelmaa. 

* merkityistä kuvista kiitos kuuluu Vilhelmiinalle

Regenbogen Parade

Vienna Pride 2013

Burgtheater

Universität Wien

Ehe für Alle - Die Grünen

Normal sind schon die anderen - Piratenpartei

Koska tasa-arvo kuuluu kaikille. 

Vierailijoita Suomesta

Mun kaksi ystävää matkasi tänne moikkaamaan mua, ja tietenkin ihailemaan Wieniä. Olin niin iloinen kun Iida ja Reetta ihan oikeasti varasi matkan tänne ja tulla tupsahti lentokentälle viime viikon torstaina. Olin nähnyt tytöt viimeksi joululomalla, mutta tuntu kun ei oltais oltu erossa hetkeäkään. Me oltiin amiksessa samalla luokalla ja monta jaksoa vietettiin aika tiiviisti yhdessä, joten on ollut aika outoa kun yhtäkkiä ollaankin oltu vuosi eri maassa. 

Nyt sain kuitenkin tytöt viikoksi tänne ja tämä postaus sisältääkin muutamia kuvia ja fiiliksiä viikosta.

Schönbrunnin ruusut oli puhjenneet kukkaan ja niitä oli monen monta erilaista.

Meidän piti tietenkin käydä katsomassa kaikki tärkeimmät nähtävyydet ja ihan ensimmäisenä mun listalla oli lempparein kaikista eli Schönbrunn. En ollutkaan käynyt muutamaan kuukauteen Schönbrunnissa, joten kaikki kukkaistutukset ja muut ihanuudet tekivät taas muhun suuren vaikutuksen. Me kierreltiin muutenkin 1. kaupunginosaa aika paljon ja ihasteltiin sekä tärkeitä rakennuksia, että ihan tavallisia kauniita taloja.Wien on mustakin edelleen tosi kaunis ja vaikka esimerkiksi Rathausia olen ihastellut monet kerrat, on se edelleen aivan yhtä lumoava.

Me ollaan siis kaikki kolme opiskeltu ruoka-alaa amiksessa ja sen takia ruoka olikin aika olennaisesa osassa tän viikon aikana. Iida ja Reetta osaa arvostaa ruokia ja kakkuja ihan erilailla ja meillä oli tietenkin kauheet analyysit siitä miten mikäkin on tehty ja mitä se sisältää. Glorietessa syötiin siis kuvissa näkyviä leivoksia, mutta myös Apfelstrudel, Sachertorte ja Schnitzelit tuli tutuiksi.

Lauantai-iltana me eksyttiin ihan vahingossa Donaukanaltreiben-nimiseen tapahtumaan. Donaukanalin varrella esiintyi monia erilaisia bändejä, mutta mä innostuin kun huomasin että Keiner mag Faustmann esiintyy siellä myös. Me käytiin kaupasta hakemassa mun uutta suosikkijuomaa Hugoa (sisältää valkoviiniä, kivennäisvettä, minttua, seljankukkasiirappia ja joissain tapauksissa myös limeä) ja tultiin sitten nautiskelemaan kesäillasta ja hyvästä musiikista.

Sunnuntaina me tehtiin piknikki Votivparkiin, koska sää oli niin mahtava. Loppuillan mä olin lapsenvahtina, joten me tehtiin meillä ruokaa ja katsottiin leffa. 

Maanantaiaamuna me suunnistettiin G3:seen shoppailemaan, koska mä halusin vielä viimeisen kerran päästä Primarkiin. Oli kyllä tosi onnistunut shoppailupäivä, joka huipentua Wieniin englantilaiseen teatteriin. Tytöt olisi halunnut balettiin, mutta kun sitä ei ollut tarjolla sai teatteri kelvata. Ja oli kyllä hyvä päätös. Englantilaisessa teatterissa esitettiin näytelmää nimeltä Key For Two, joka oli niin hauska että kikatin ääneen melkein koko ajan. Näytelmä oli siis aivan super kaoottinen farssi, joka loppujen lopuksi kasvoi niin absurdiksi ettei siinä ollut enää mitään järkeä.

Teatterin jälkeen me suunnistettiin sushille ja muun muassa tällaisia herkkuja oli tarjolla.

Tiistaina piti vielä käydä Sacher-kahvilassa, koska sinne ei oltu vielä ehditty. Sacher-kahvila on kyllä niin ihana paikka. Sinne mennessä tuntuu kun hyppäisi ajassa taaksepäin, kun tarjoilijoillakin on vanhanaikaiset asut päällään.
Illalla me mentiin vielä juomaan muutamat coctailit, koska oli tyttöjen viimeinen ilta. Me mentiin Soho-nimiseen paikkaan, jossa joka tunti juomat halpenee eurolla. Tarjolla oli myös aika erikoisia karaoke-esityksiä. Muun muassa hyvin erilaisia versioita My Heart Will Go On:sta. Mä onnistuin myös kaatamaan juomat sekä mun uudelle paidalle, että mun uudelle laukulle. Tästä pienestä ei niin miellyttävästä yksityiskohdasta huolimatta, ilta oli oikein onnistunut.

Linz

Sunnuntain kunniaksi pieni kuvakooste meidän taannoiselta Linzin reissulta. Linz on siis Itävallan kolmanneks suurin kaupunki ja se sijaitsee Oberösterreichissa. Linz oli vähän niinkuin mini versio Wienistä. Tosi söpö ja paljon kauniita rakennuksia. Pääkadusta tuli vähän mieleen Turku.

Me ei harmillisesti keretty kuin kävellä Tonavalle ja ihastella matkalla olevia maisemia ja taloja. Onnistuttiin myös myöhästymään meidän junasta, mutta onneksi läheinen puisto tarjosi mainion paikan brunssille.

Tonavan rannoille oli upeat maisemat, vaikkeivat vuoret nyt kuvissa niin hyvin näykään.

Linzissä oli panostettu kukkaistutuksiin ja joka puolella oli toinen toistaan kauniimpia ja värikkäämpiä asetelmia.

Mun piti tietenkin päästä virnuilemaan kukkien eteen.

Hauskaa alkavaa viikkoa kaikille ja peukut pystyyn että mä pääsen pääsykokeisiin!

Zagreb

Tulikin tässä mieleen että mullahan on vielä kokonaan meidän kevätmatkan Zagrebin osuus tekemättä. Kaivelin kuvia koneelta vaikka miten kauan. Yleensä mä nimeän kansiot ihan vaan päivämäärittäin, ja nyt ihmettelin että millonkahan mä olen mahtanut ne kuvat koneelle laittaa kun ei löydy kuvia maaliskuusta eikä huhtikuusta. Lopulta havaitsin että juuri nämä kuvat olin jossain hetkellisessä neronleimauksessa laittanut kansioon nimeltä Matka. Ei edes että mikä matka, vaan ihan vaan matka. Joskus mun nerous yllättää mutkin.

Nyt joka tapauksessa loppuosa meidän kevätmatkasta.

Zagrebissa parasta oli meidän hostelli. Tiedän että tämä kuulostaa vähän hassulta, mutta koska vettä satoi melkein koko ajan ja kaikki paikat olivat kiinni ei muu tuntunut niin kovin hohdokkaalta. Meidän hostelli oli nimeltään Pozitiv Hostel, ja se sijaitsi pienen matkan päässä keskustasta. Hostelli oli hauskasti sisustettu ja henkilökunta ihan mieletöntä. Me saatiin vinkkejä ja ohjeita, sekä vastaukset kaikkiin niihinkin kysymyksiin mitä ei edes itse tajuttu kysyä. Mulle tuli ainakin ihan sellainen olo kuin me oltaisi jotain tärkeitäkin vieraita, joiden viihtyvyys pitää taata. Yöpyminen maksoi kymmenen euroa per yö, joten sillä rahalla en ihan kauheasti odottanut. 

Cookie Factory

Ensimmäisenä iltana lähdimme etsimään hostellin työntekijän suosittelemaa ravintolaa. Paikasta sai hyvää ja halpaa ruokaa. Illallisen jälkeen menimme Cookie Factory-nimiseen paikkaan jälkiruualle. Cookie Factoy oli varmasti yksi söpöimmistä kahviloista joissa olen koskaan käynyt. Seinillä oli hauskoja kuvia ja sisustus oli muutenkin kivan värikäs. Ja voi mitä herkkuja sieltä saikaan! Erilaisia juustokakkuja, brownieita, täytettyjä keksejä ja jäätelöä. Vaikka meitä oli kolme, ruuat maksoivat yhteensä vain 50 kunaa mikä on noin seitsemän euroa.

Oli rikas olo kun meillä oli monta sataa kunaa. 

Seuraavana aamulla lähdimme kiertelemään kaupunkia. Saimme jopa muutaman tunnin sateettoman hetken. Zagreb oli mielestäni ihan kaunis kaupunki, mutta Wieniin verrattuna ei kovinkaan erikoinen. Zagreb oli myös sen verran iso että koko kaupunki jäi mulle ainakin vähän epäselväksi, kun taas Ljubljana tuntuu paljon tutummalta.

Kroatialaiset oli kuitenkin tosi ystävällisiä. Joka paikassa meitä kohdeltiin tosi kivasti, ihmiset puhuivat mielellään englantia ja meitä tultiin auttamaan ennen kuin kerettiin edes panikoida eksymistä. Zagreb ei kaupunkina tehnyt muhun sen kummempaa vaikutusta, mutta ihmiset senkin edestä.

Meidän matka oli kuitenkin musta tosi onnistunutl. Seura oli hyvää ja saatiin uusia kokemuksia. Mä ehkä suosittelisin ennemmin Ljubljanaa kun Zagrebia. Varsinkin tällaselle muutaman päivän kaupunkilomalle. Toisaalta kesällä auringonpaisteella Zagreb voisi olla ihan toinen kaupunki. Ehkä pääsen käymään siellä vielä joskus auringonpaisteellakin!

Sunnuntaiaamuna meitä odotti ihan mahtava aamupala. En olisi uskonut että kymmenellä eurolla voi saada näin mahtavan hostellin ja palvelun lisäksi, vielä tällaisen aamupalan. Syötyämme saimme ottaa vielä ylijääneet ruuat evääksi junamatkalle. Ihan uskomatonta palvelua. Suosittelen ehdottomasti kyseistä hostellia, vaikkei se ihan keskustassa ollutkaan.

Oli jännittävää kun rajan ylittäessä passit tarkistettiin super tarkasti ja niihin sai leiman.