Perheeni saapui Wieniin viime viikon lauantaina ja sen jälkeen olenkin puuhastellut heidän kanssaan vaikka mitä. Tähän postaukseen kerron kuitenkin vain Sister Act- nimisestä musikaalista, jonka kävimme äitini kanssa katsomassa eilen.
Sister Actia esitetään Ronacher-nimisessä teatterissa, aivan Wienin keskustassa. Meillä oli liput kolmannesta hintaluokasta, eivätkä ne silti kovin halvat olleet, mutta onneksi teatteri oli aika pieni joten "huonot" paikkamme olivatkin ihan hyvät. Teatteri oli sisältä todella kaunis, katossa oli upeat maalaukset ja parvet olivat todella koristeelliset. Suunnilleen tässä vaiheessa minä suorastaan kihisin jo innosta, ihan vain siksi että teatteri oli niin upea.
Alunperin Sister Act on elokuva, joka on tehty vuonna 1992. Musikaaliksi se on tehty ensimmäisen kerran vuonna 2006 ja sen jälkeen sitä on esitetty jopa Broadwaylla asti. Sister Act kertoo nuoresta kapakkalaulajasta, joka vahingossa näkee kun hänen miestyvänsä murhaa jonkun. Nainen (Deloris Van Cartier nimeltään) kertoo näkemästään poliisille ja hänet sijoitetaan vähän kuin todistajansuojeluun luostariin. Luostarissa Deloris liittyy nunnakuoroon, ja hänen avustuksellaan kuorosta tuleekin uskomattoman hyvä. Lopulta he pääsevät esiintymään itse Paaville.
Ja kuinka palavasti minä rakastuinkaan Sister Actiin! Se oli hauska. Se oli vauhdikas. Se oli taitava, upea ja kaikin puolin innostava. Näyttelijät olivat lahjakkaita ja uskomattomia laulajia. Kaikki tuntuivat olevan kuin tehtyjä rooleihinsa ja saksan kielestä huolimatta näytelmää oli helppo seurata. Ensinnäkin näyttelijät artikuloivat tavallista selkeämmin, ja näytteleminen oli niin hyvää että juonessa pysyi mukana, vaikka osa puheista menikin ohi. Musikaalissa oli myös ihania hahmoja, joille sai nauraa. Juuri sopivan stereotypisiä ollakseen hauskoja.
Myös lavasteet ja puvustus oli todella onnistunut. Pyörivä lava tuo aina sellaista omaa teatterin tuntua ja Sister Actissa sitä oli käytetty hienosti hyödyksi. Lavasteiden vaihto tehtiin melkein huomaamatta ja minä ainakin olin ihan innoissani koko ajan kaikesta uudesta mitä lavalle tuotiin. Esiintyjien vaatteetkin olivat niin hienot. Ihanaa glitteriä ja kimalletta joka paikassa. Ja nunnakaavuista oli tehty hauskoja variaatioita, kimaltelevilla risteillä ja kultaisilla kaavuilla varustettuna.
Kaikkein parasta Sister Actissa oli kuitenkin musiikki. En edes voi ymmärtää miten niin monta lahjakasta ihmistä on onnistuttu saamaan saman katon alle, mutta oikeastaan en edes välitä olen vain iloinen että joku on siinä onnistunut. Laulut olivat riemastuttavan hyviä ja rakastuin jokaiseen niistä yksitellen ja mietin että "tämä on sittenkin se paras laulu tässä musikaalissa". Seuraavan laulun alkaessa ajattelin taas samalla lailla. Olen aina tykännyt kuorolaulusta, varsinkin sellaisesta vauhdikkaamasta ja niin sanotusti modernimmasta kuorolaulusta. Paikalla oli myös iso orkesteri, mikä tietenkin antoi oman osansa mahtavaan musiikkiin. En vain voi ymmärtää että jotain näin ihanaa tehdään täällä.
Luulen että kaikille on jo tullut selväksi että Sister Act-musikaali teki minuun vaikutuksen, joten ehkä tämä hehkutus nyt riittää. Tiivistettynä tämän postauksen sisältö oli että minä rakastuin eilen Sister Actiin!
Nyt aion katsoa Housea saksaksi. Luulen että juonikuvioiden seuraaminen voi tällä kertaa olla vähän hankalampaa...
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti