keskiviikko 26. kesäkuuta 2013

Sadepäivän ilo

... on Linda McCartneyn valokuvanäyttely Kunsthausissa.

 Mä tykkään ihan hirveästi ihmisistä otetuista valokuvista. Varsinkin kasvokuvista. Mä myös tykkään The Beatlesista ja erityisesti Paul McCartneysta. Niimpä tämä näyttelyhän oli kuin mua varten tehty, koska suurin osa kuvista oli Linda McCartneyn perheestä. Mun lemppareita olikin mustavalkoiset kuvat Paulista ja tilannekuvat lasten kanssa. Niistä huokui sellainen ihana elämänilo ja aitous.
Näyttely oli kokonaisuutena jollainlailla viehättävä ja sympaattinen.Vähän kuin olisi hetkeksi karannut muuta maailmaa pois, keskelle jotain ihan muuta. Sen jälkeen olikin hassua pelmahtaa keskelle vilkasta Landstrassea ja kaatosadetta.

Kuva täältä

Eilen me käytiin katsomassa The Third Man-niminen elokuva, koska se on kuvattu Wienissä. Mä oon jo pitkään halunnut mennä katsomaan jonkun mustavalkoisen elokuvan leffateatteriin, joten siinä mielessä eilinen elokuvailta oli oikein onnistunut. Elokuva itsessään oli aika tylsähkö ja mun keskittymiskyvylle vähän liikaa. Mä kovasti kyllä yritin pysyä juonessa mukana, mutta välillä huomasin pohtivani että mihin me voitaisi mennä syömään.
Kiinnostavaa oli kuitenkin nähdä sodan jälkeistä, pahastikin vaurioitunutta Wieniä. Monet tutut paikat olivat ihan eri näköisiä ja monet paikat näyttivät ihan vierailta, vaikka suurimmaksi osaksi tapahtumat sijoittuivat 1. Bezirkkiin.
Vaikka elokuva itsessään ei ollut kovin kiinnostava, oli mustavalkoinen elokuva ja ihana vanhanaikainen Burg Kino yhdessä kiva kokemus. Mua olisi kumminkin harmittanut jos en olisi käynyt katsomassa The Third Mania täällä ollessani.
Täällä muuten järjestetään The Thir Man -turistikierroksia, joilla pääsee tutustumaan elokuvan kuvauspaikkoihin. Muistaakseni täältä löytyy myös aiheeseen liittyvä museo.

sunnuntai 16. kesäkuuta 2013

Regenbogen Parade

Vienna Pride 2013

Burgtheater

Universität Wien


Ehe für Alle - Die Grünen



Normal sind schon die anderen - Piratenpartei



Koska tasa-arvo kuuluu kaikille. 

perjantai 14. kesäkuuta 2013

Vierailijoita Suomesta

Mun kaksi ystävää matkasi tänne moikkaamaan mua, ja tietenkin ihailemaan Wieniä. Olin niin iloinen kun Iida ja Reetta ihan oikeasti varasi matkan tänne ja tulla tupsahti lentokentälle viime viikon torstaina. Olin nähnyt tytöt viimeksi joululomalla, mutta tuntu kun ei oltais oltu erossa hetkeäkään. Me oltiin amiksessa samalla luokalla ja monta jaksoa vietettiin aika tiiviisti yhdessä, joten on ollut aika outoa kun yhtäkkiä ollaankin oltu vuosi eri maassa. 
Nyt sain kuitenkin tytöt viikoksi tänne ja tämä postaus sisältääkin muutamia kuvia ja fiiliksiä viikosta.

Schönbrunnin ruusut oli puhjenneet kukkaan ja niitä oli monen monta erilaista.


Meidän piti tietenkin käydä katsomassa kaikki tärkeimmät nähtävyydet ja ihan ensimmäisenä mun listalla oli lempparein kaikista eli Schönbrunn. En ollutkaan käynyt muutamaan kuukauteen Schönbrunnissa, joten kaikki kukkaistutukset ja muut ihanuudet tekivät taas muhun suuren vaikutuksen. Me kierreltiin muutenkin 1. kaupunginosaa aika paljon ja ihasteltiin sekä tärkeitä rakennuksia, että ihan tavallisia kauniita taloja.Wien on mustakin edelleen tosi kaunis ja vaikka esimerkiksi Rathausia olen ihastellut monet kerrat, on se edelleen aivan yhtä lumoava.



Me ollaan siis kaikki kolme opiskeltu ruoka-alaa amiksessa ja sen takia ruoka olikin aika olennaisesa osassa tän viikon aikana. Iida ja Reetta osaa arvostaa ruokia ja kakkuja ihan erilailla ja meillä oli tietenkin kauheet analyysit siitä miten mikäkin on tehty ja mitä se sisältää. Glorietessa syötiin siis kuvissa näkyviä leivoksia, mutta myös Apfelstrudel, Sachertorte ja Schnitzelit tuli tutuiksi.



Lauantai-iltana me eksyttiin ihan vahingossa Donaukanaltreiben-nimiseen tapahtumaan. Donaukanalin varrella esiintyi monia erilaisia bändejä, mutta mä innostuin kun huomasin että Keiner mag Faustmann esiintyy siellä myös. Me käytiin kaupasta hakemassa mun uutta suosikkijuomaa Hugoa (sisältää valkoviiniä, kivennäisvettä, minttua, seljankukkasiirappia ja joissain tapauksissa myös limeä) ja tultiin sitten nautiskelemaan kesäillasta ja hyvästä musiikista.



Sunnuntaina me tehtiin piknikki Votivparkiin, koska sää oli niin mahtava. Loppuillan mä olin lapsenvahtina, joten me tehtiin meillä ruokaa ja katsottiin leffa. 


Maanantaiaamuna me suunnistettiin G3:seen shoppailemaan, koska mä halusin vielä viimeisen kerran päästä Primarkiin. Oli kyllä tosi onnistunut shoppailupäivä, joka huipentua Wieniin englantilaiseen teatteriin. Tytöt olisi halunnut balettiin, mutta kun sitä ei ollut tarjolla sai teatteri kelvata. Ja oli kyllä hyvä päätös. Englantilaisessa teatterissa esitettiin näytelmää nimeltä Key For Two, joka oli niin hauska että kikatin ääneen melkein koko ajan. Näytelmä oli siis aivan super kaoottinen farssi, joka loppujen lopuksi kasvoi niin absurdiksi ettei siinä ollut enää mitään järkeä.

Teatterin jälkeen me suunnistettiin sushille ja muun muassa tällaisia herkkuja oli tarjolla.
Tiistaina piti vielä käydä Sacher-kahvilassa, koska sinne ei oltu vielä ehditty. Sacher-kahvila on kyllä niin ihana paikka. Sinne mennessä tuntuu kun hyppäisi ajassa taaksepäin, kun tarjoilijoillakin on vanhanaikaiset asut päällään.
Illalla me mentiin vielä juomaan muutamat coctailit, koska oli tyttöjen viimeinen ilta. Me mentiin Soho-nimiseen paikkaan, jossa joka tunti juomat halpenee eurolla. Tarjolla oli myös aika erikoisia karaoke-esityksiä. Muun muassa hyvin erilaisia versioita My Heart Will Go On:sta. Mä onnistuin myös kaatamaan juomat sekä mun uudelle paidalle, että mun uudelle laukulle. Tästä pienestä ei niin miellyttävästä yksityiskohdasta huolimatta, ilta oli oikein onnistunut.



keskiviikko 12. kesäkuuta 2013

Musik auf Deutsch

Ajattelin kirjoitella pienen postauksen sakankielisisestä musiikista. Pitkällisen etsinnän tuloksena olen onnistunut löytämään muutamia kivoja artisteja, joiden levyjen metsästyksen toivon aloittavani pian. Muistaakseni kirjoittelin jo aikaisemmin siitä miten radiossa ei juurikaan soitetan saksankielistä musiikkia. Sama ongelma vaivaa edelleen, mutta onneksi Youtube tuntuu tuntevan mut maioniosti ja se osaakin suositella milloin mitätin hyviä juttuja.

Keiner mag Faustmann
Ihan ensimmäiseksi mun uusin löytö ja uusin rakkaus eli Keiner mag Faustmann. Keiner mag Faustmann on saksalais-itävaltalainen duo, jolta on ihan vasta tullut eka levy. Mä löysin tän bändin ihan vahigossa kun kuuntelin Radio Wieniä josta sattui juuri tulemaan Keiner mag Faustmannin livekeikka. Se oli kyllä rakkautta ensikuulemalta.
Viime lauantaina mä olin katsomassa Keiner mag Faustmannia livenä ja voi ei miten söpöjä ne oli! Molemmat jäsenet vaikutti ihan super sympaattisilta ja aidoilta siellä lavalla. Koko keikan ajan mulla oli sellanen pöhkö hymy huulilla (oon ehkä vähän rakastunu Robi Faustmanniin krhm) ja nyt toivon että kerkeän näkemään Keiner mag Faustmannin vielä uudestaan livenä jossain.
Koska eka levy on vasta tullut, ei tältä bändiltä kauheasti löydy biisejä mistään. Youtubessa on kuitenkin pari, joten tässä linkit niihin. Kuunnelkaa ihmeessä!
Wien-Berlin
Stück von mir
Keiner mag Faustmannilla on myös ihanat nettisivut: http://www.keinermagfaustmann.com/!

Kuva täältä


Tim Bendzko
Tim Bendzkoa mä olen kuunnellut jo jonkun aikaa, mutta vasta uuden levyn myötä oon innostunut siitä ihan kunnolla. Ihan ensimmäisenä mä ihastuin In dein Herz-biisiin. Tim Bendzkolla ei ehkä ole mitenkään kovin erikoista musiikkia, mutta musta se on hurjan suloista ja kivaa poppia. Haastettelujen ja Facebookissa olevien videoiden perusteella Tim vaikuttaa myös ihanalta persoonalta.
Jotenkin tämä musiikki sopii musta erityisen hyvin vanhoissa ratikoissa istumiseen. Jos ei ole ratikoita tarjolla bussit tai junatkin käy. Tim saattaisi olla myös hyvää sunnuntaipyöräilymusiikkia!
Tässä linkki muutamaan kivaan biisiin:
Du warst noch nie hier
Wenn Worte meine Sprache wären
Sag einfach Ja

Kuva täältä
Päätinkin jakaa tästä aiheesta kirjoitamisen muutamaan postaukseen, niin pääsen käyttämään sanoja ihana, söpö ja sympaattinen uudelleen muiden artistien kohdalla.

P.S. Myös Sonja on kirjottanut tästä aiheesta. Kannattaa lukaista, koska Sonjan musiikkimakuun kuuluu muutakin kuin söpöjä kiharatukkaisia mieslaulajia. Kyseiseen tekstiin pääset tästä: http://www.lily.fi/blogit/neuletakit/musik-auf-deutsch



perjantai 7. kesäkuuta 2013

Pikavisiitti Suomeen

Viime lauantaina lensin Suomeen tarkoituksenani osallistua maanantaina AMKin sosiaalialan pääsykokeisiin. Suomessa meinasi läkähdys iskeä samalla sekunilla kun astuin ulos lentokentältä. Miten ihmeessä siellä on 30 astetta lämmintä ja täällä viisitoista? Ei voi ymmärtää. Tikkurilassa unohdin kuitenkin helteen ja  hypin riemusta kun pääsin K-kauppaan. Karjalanpiirakoita, ah onnea! Ihmeellistä miten iloiseksi niinkin normaali asia kuin ruokakauppa voi ihmisen tehdä. Mun teki mieli informoida kaikkia muitakin asiakkaita että "kattokaa nyt! Täällä on rasvatonta maitoa!", mutta päätin kuitenkin olla hiljaa.

Mä onnistuin (tietenkin) saamaan flenssun sunnuntaina, ja maantaina olikin sitten kiva istua seitsemän tuntia pääsykokeissa. Musta tuntui että kokeet menivät ihan hyvin, vaikka pää olikin täynnä räkää ja auditoriossa ihan tuhottoman kuuma. Yllätin itsenikin välttämällä paniikin loogisissa päättelytehtävissä ja aikarajasta huolimatta sain yhtä vaille kaikki tehtyä. Pääsin ryhmähaastatteluun, josta en muista enää melkein mitään. Jännitin sitä aika paljon ja väsymys alkoi tässä vaiheessa painaa jo aika paljon. Toivottavasti annoin itsestäni kuitenkin ihan järkevän kuvan...

Kotimatkalla mun paras ystävä tuli samaan junaan mun kanssa (VR lähenteli jo omaa ennätystään olemalla hienot puolitoista tuntia myöhässä) ja loppu aika Suomessa kuluikin sitten kaikista tärkeistä asioista jutellessa.

Jämsä-Tikkurila välin junamatka keskiviikkona olikin sitten ei niin kamalan onnistunut. Mä pääsin mun junalipulla jopa Tampereelle asti. Loppu matkan päädyin matkustamaan bussilla, koska kas kummaa, juna oli taas myöhässä. Sen siitä saa kun ei moneen kuukauteen matkusta junalla Suomessa. Sitä erehtyy luulemaan että kuusi tuntia matka-aikaa pitäisi olla tarpeeksi. Niille jotka ei tiedä, Jämsästä Tikkurilaan pitäisi kestää junalla noin kolme tuntia. Loppujen lopuksi mä onneksi kerkesin mun lennolle hyvin, mutta kerkesin kyllä muutaman paniikin luoda ennen kuin olin perillä.

Eilen mun kaksi entistä luokkalaista tuli Wieniin, joten seuraava viikko meneekin nähtävyyksiä ihastellessa. Toivottavasti sää pysyisi edes kohtuullisen hyvänä ja Itävaltaa uhkaavat tulvatkitkin vähentyisivät.